Monet meistä ajattelevat, että stressi on pahasta.
Mutta entä jos ongelma ei ole stressi vaan se, miten olemme oppineet siitä puhumaan ja käsittelemään sitä?
Kumpi väite sinun mielestä on lähempänä totuutta?
A) Stressi on aina haitallista
B) Stressi voi joskus olla hyödyllistä
Tämä kirja tarjoaa...
• tutkimukseen perustuvan näkökulman stressiin
• uusia ajattelutapoja
• helpotusta kuormituksen tunteeseen
Tämä kirja on jokaiselle, joka on kokenut joskus STRESSIÄ. Eli kaikille meistä.
Tutkimukset osoittavat, että stressi voi olla terveydelle haitaksi mutta myös auttaa meitä keskittymään olennaiseen ja suoriutumaan paremmin. Stressi voi siis kuluttaa ja vahvistaa. Vaikka aina emme voi vaikuttaa stressin määrään, voimme oppia kohtaamaan sen tavalla, joka auttaa eteenpäin, tukee kestävää työkykyä ja pienentää uupumisriskiä. Ajattelutavat vaikuttavat siihen, miten selviämme paineen, epävarmuuden ja kuormituksen keskellä.
Tämä kirja ravistelee syvään juurtuneita käsityksiä stressistä ja kutsuu tarkastelemaan sitä uudella tavalla ei pelkästään yksilön vaan myös laajemmin työelämän kulttuurin tasolla. Teos yhdistää vahvaa tutkimustietoa arkisiin tilanteisiin ja työelämän haasteisiin. Se tarjoaa tutkimuksiin pohjautuvia käytännön keinoja ajattelutapojen muuttamiseen ja opettaa kohtaamaan stressin jaksamista tukevalla kestävällä tavalla.
"Teoksen suurin vahvuus on sen kyky tarjota konkreettinen ja tutkimukseen nojaava, mutta totuttua monipuolisempi näkemys stressiin. Sokka ei toista tuttua ajatusta stressistä kuormituksena, jota tulee ensisijaisesti vähentää, vaan tarkastelee miten stressiä koskevat uskomukset ja tulkinnat muokkaavat kokemustamme.
Stressiharha ei ainoastaan lisää tietoa stressistä, vaan muuttaa tapaa ajatella sitä. Siksi suositus on yksinkertainen: lue tämä kirja."
— Lääkärilehti
Laura Sokka on psykologian tohtori, neuropsykologian erikoispsykologi ja psykoterapeutti. Hän on tehnyt väitöskirjansa työuupumukseen liittyvistä aivotoiminnan muutoksista ja työskennellyt yli 20 vuoden ajan potilastyössä. Tutkimustyö sai hänet pohtimaan, onko tavassamme puhua työelämän kuormituksesta jotain, mikä ylläpitää ongelmaa enemmän kuin auttaa ratkaisemaan sitä.