Kun lapsuusmuisti katoaa kuiluun, ja mennyt hiipii iholle vuosikymmenten jälkeen, ei vaihtoehtoja enää ole. Vapautuakseen vaientamisen kahleista on kohdattava muistonsa ja sanoitettava oma totuutensa.
Kirja vaikenemisen hiljaisesta ja vaurioittavasta vallasta, ehdoilla rakastamisesta, yksin selviämään jättämisestä ja käsittelemättömien traumojen siirtymisestä sukupolvien ketjussa. Vaivattomina nähdyt lapset eivät ole häiriöksi, mutta onko sittenkin vaarallisempaa vaienneiden lasten näkymätön kärsimys, näennäinen selviytyminen ja suojaksi kasvanut miellyttäminen?
Perheiden ihmissuhteisiin kajoamattomaksi salattu koskettaa lähes jokaista. Miten kertoa siitä, mistä ei voi kertoa? Ja miksi siitä ei voisi jo kertoa?
Tarinallinen tietokirja, joka sijoittuu 1960-70-lukujen lapsuuteen Otaniemessä. Kertomus kuljettaa henkilötarinan sydämessä pienen kylän muutoksen nykyhetken mittavaan kehitykseen.
Stressinpurkukouluttaja, tietokirjailija Satu Pusa (1959) on NLP Trainer, rentoutusohjaaja SHY ja TRE® -ohjaaja. Suomen tietokirjailijat ry. jäsen.
”Intohimoni kirjoihin syntyi jo pienenä. Uppouduin kirjojen maailmaan jo viisivuotiaasta, ja ensimmäisestä itseni etsimisen kaamoksesta alkaen olen kirjoittanut. Ensin runoja, koska rivien väliin saattoi jättää vaikeimman. Vuonna 2004 julkaistiin ”Sanat joita etsit”, sen jälkeen kutsu asioiden ja ilmiöiden sanoittamiseen on johtanut polkuani. Pitkän kouluttajatien rinnalla on julkaistu kolmisenkymmentä teosta, niin luettavaa kuin kuunneltavaakin, sillä moni tarvitsee, itseni tavoin, keinoja selviytyä stressinsä ja suojiksi muotoutuneiden oireilujensa kanssa.
Kadotetussa lapsuudessa annan äänen sille pienelle lapselle, jolla ei ollut uskallusta kurottautua kuultavaksi. Kirjoitan itseni läpi monen kanssa yhteisen, ja tiedän, etten ole yksin.”
— Satu Pusa