Tweet

Vennyn tukijat:

• Opetusministeriö on tukenut VENNY-menetelmän kartoitusosion kehittämistä KELPO-hankkeessa vuosina 2008 — 2010.
• Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) on tukenut VENNY:n kehittämistä yli viidentoista vuoden ajan konsultoivana asiantuntijanaan lasten neuropsykologian erikoispsykologi.
• Keksintösäätiö on tukenut VENNY:ä uutena suomalaisena innovaationa elokuusta 2012.
• Henry Fordin Säätiö on tukenut keväästä 2015 VENNY:n edelleen kehittämistä.
• VENNY 1 on ilmaiseksi ladattava kartoitusmenetelmä, jonka opettaja, ohjaaja tai vanhempi voi ohjeiden mukaan tehdä lapselle.

Voiko heikon matematiikan numeron syynä olla visuaaliset hahmotusvaikeudet?

"Miksi matematiikka on niin vaikeaa?"

Korjaamattomat visuaaliset hahmotusvaikeudet voivat olla suuri este ja ongelmien aiheuttaja lapsen tai nuoren elämässä niin kouluopiskelussa kuin myöhemmin työelämässäkin. Ne saattavat olla pohjimmainen syy monenlaisiin oppimisvaikeuksiin. Ne voivat olla korjaamattomina syy yhteiskunnasta syrjäytymiseen.

Koska visuaaliset hahmotusvaikeudet ovat kuitenkin yleensä kuntoutettavissa, olisi tämän ongelman hoitamiseen panostettava huomattavasti. VENNY-menetelmän avulla kuntouttava opetus koulussa tai kotona voi olla merkittävä apu. Jokaisen opettajan olisi tärkeä tuntea asia voidakseen auttaa lasta tai nuorta.

VENNY on visuaalisten hahmotusvaikeuksien kartoitus- ja kuntoutusmenetelmä. Visuaalisella hahmottamisella tarkoitetaan tässä kykyä saada havainnoimalla tarkkaa tietoa itsestä ja ympäröivästä maailmasta, sen erilaisista tilanteista ja kokemuksista. Visuaalinen hahmottaminen on yksinkertaisesti sitä, miten ymmärrämme näkemämme.

Menetelmän kehittäminen lasten oppimisvaikeuksien auttamiseksi on kestänyt jo yli kaksi vuosikymmentä vuotta ja yli viidentoista vuoden ajan tiiviissä yhteistyössä konsultoivan asiantuntijatahon HUS:n (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) kanssa vahvana tukijana ja edustajanaan lasten neuropsykologian erikoispsykologi.

VENNY:n tavoitteena on ennaltaehkäistä mahdollisia korjaamattomien visuaalisten hahmotusvaikeuksien seurannaisilmiönä syntyviä ja ajan mittaan syveneviä ja laajenevia oppimisvaikeuksia. Oppimisvaikeuksista esim. kielen ymmärtämisen ja matematiikan ongelmat saattavat pohjautua visuaalisiin hahmotusvaikeuksiin.

Opetuksessa visuaaliset hahmotusvaikeudet ilmenevät ongelmina mm. seuraavissa:

• Taululta jäljentäminen
• Matematiikan sanallisten tehtävien ymmärtäminen
• Ongelmanratkaisu- ja päättelytehtävät
• Lukujen sijoittelu
• Oman kehon tuntemus
• Liikunta- ja joukkuepelit
• Tilan hallinta
• Käden taidot
• Tilannearviointi
• Sijaintiin liittyvät käsitteet
• Vuorovaikutustaidot sekä niukka kielellinen ilmaisu
• Monimutkaisempien lauserakenteiden ymmärtäminen
• Kelloon ja aikaan liittyvät käsitteet

Visuaalinen hahmottaminen kehittyy vielä varhaislapsuudenkin jälkeen ja sillä on selkeä yhteys yleiseen älylliseen kehitykseen. Visuaaliset hahmottamisongelmat esiintyvät yleensä ensimmäisellä ja toisella luokalla vain visuaalisella puolella, mutta kolmannesta luokasta eli noin yhdeksännestä ikävuodesta eteenpäin ne ilmenevät korjaamattomina ns. Matteus-efektin lailla yhä laajenevina ja syvenevinä ongelmina mm. kielen ymmärtämisen ja sanavaraston puutteina, matemaattisina ongelmina sekä keskittymis- ja tarkkaavaisuusvaikeuksina, sosiaalis-emotionaalisina ongelmina, samoin kuin myös puutteellisina ongelmanratkaisutaitoina.

Kyseessä on hitaasti yleistyvä viive, joka aiheuttaa alentumaa monissa älyllisissä taidoissa. Vaikka testeissä iän mukana lapsen suorituksen raakapisteet nousisivatkin, niin kuitenkin suoritus suhteessa ikätasoon heikkenee.

Mikäli lapsella tai nuorella on visuospatiaalisia hahmotusvaikeuksia, vaikuttavat ne hänen kehitykseensä ja koko elämäänsä. On luonnollista, että visuaalisella havaitsemisella on yhteys sosiaaliseen havaitsemiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Onhan suurin osa ihmisten välisestä viestinnästä sanatonta ilme-elekieltä ja toisaalta kehonkielen tulkintaa.

Tutkijoiden mukaan ei-kielellisiin oppimisvaikeuksiin liittyy pysyviä sosio-emotionaalisia ongelmia noin kymmenennen ikävuoden jälkeen. Ongelmia saattaa olla sosiaalisessa havaitsemisessa sekä arvioinnissa (ilmeet ja eleet ja niiden tulkinta, sekä oma viestintä) että sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Nämä ongelmat saattavat johtaa helposti ahdistuneisuuteen ja erilaisiin vaikeuksiin ihmissuhteissa ja näin ollen monenlaisiin ongelmiin myös opiskelussa. Tämä näkyy usein koulumaailman arkisissa tilanteissa ja kaverisuhteissa tovereiden puutteena tai muutoin ongelmina sosiaalisessa kanssakäymisessä.

Spatiaalinen vaikeus ilmenee lapsen tai nuoren kohdalla kielen tasolla kieliopillisten suhteiden ymmärtämisvaikeutena. Ongelmia ilmenee yläkäsitteissä ja myös abstrakteissa merkityksissä. Tämä näkyy opiskelussa niin puhutun kuin luetunkin kielen ymmärtämisvaikeutena sekä myös omassa ilmaisussa. Erityisesti ongelmia ilmenee matemaattisten käsitteiden ja yleensä matemaattisen kielen ymmärtämisessä, sillä onhan matematiikka suhdejärjestelmä ja täynnä käsitteitä oleva kieli, ikään kuin oma kielensä, arkikielen sisällä.

Oppilaan, jolla on visuaalisia hahmotusongelmia, on vaikea orientoitua ympäristössään, hän sekoittaa suunnat, ei pysty erottamaan oikeaa tai vasenta, myös kellon tunteminen ja yleensä ajan hallinta ja hahmottaminen on vaikeaa. Matematiikka oppiaineena aivan erityisesti edellyttää avaruudellisten ja ajallisten suhteiden tajua ja niihin liittyvien käsitteiden ymmärtämistä sekä myös riittävää kielellistä valmiutta. Matematiikassa hahmotushäiriöiselle lapselle tuottavat vaikeuksia niin sanallisten tehtävien ymmärtäminen kuin myös geometrian tehtävät, samoin erilaiset taulukot ja niiden ymmärtäminen.

On siis tärkeää, ettei oppilaan lievempiäkään ongelmia jätetä huomiotta, koska ongelmien taipumus kasaantua tunnetaan hyvin. Oppimisen ongelmat vaarantavat lapsen tai nuoren terveen kehityksen ja ovat uhka hänen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnilleen. Pelkkä ongelmien havaitseminen ja tunnistaminenkin vaikuttavat positiivisesti lapsen tai nuoren maailmaan.

Pähkinä pohdittavaksi:
Opettajat ovat varmastikin Suomessa huipputasoa!
Mutta miten matematiikkaa ja kouluopetusta
pitäisi muuttaa, jotta matematiikan tulokset
edustaisivat taas huippua maailmalla?

 

Kuntouttavan opetuksen tuloksia

Seuraavanlaisia seikkoja on havaittavissa lapsen tai nuoren elämässä joko kotona tai oppilaitoksessa tehtyjen säännöllisten kuntouttavien VENNY-harjoitusten tuloksena:

• Matemaattisissa taidoissa tapahtuu selkeää paranemista.
• Kielen ymmärtämiseen (kuullun ja luetun) liittyvät taidot paranevat.
• Kognitiiviset taidot yleensä oppimisen eri alueilla paranevat.
• Oman toiminnan ohjaukseen liittyvät taidot vahvistuvat (sillä monimutkainen visuaalinen prosessointi edellyttää myös etuotsalohkonalueiden toimintaa; näissä tapahtuu myös suunnittelun organisointi, impulssien hillintä ja oman toiminnan arviointi).
• Keskittymis- ja tarkkaavaisuustaidoissa tapahtuu edistymistä.
• Sosiaalisissa taidoissa tapahtuu edistymistä.
• Koko koulusuoriutuminen paranee.
• Oppilaan kokonaisvaltainen hyvinvointi kohenee.
• Myös muistin alue usein vahvistuu visuaalisen puolen korjaantumisen ja harjoitusten myötä.

Visuaaliset hahmotustaidot ovat siis vahvassa yhteydessä lapsen tai nuoren älyllisten ajattelutaitojen kehittymiseen! Kun visuaaliset hahmotustaidot paranevat ja korjaantuvat, vahvistuvat tämän seurauksena lapsen tai nuoren kokonaisvaltaiset kognitiiviset opiskelutaidot ja koulusuoriutuminen sekä samalla myös kaikinpuolinen hyvinvointi. Tästä kappaleen lopussa esimerkkinä M. Liisan taitojen kehittyminen visuaalisten hahmotustaitojen kuntoutuksen myötä (3.—6. lk). Siirryin koululle M. Liisan aloitellessa kolmatta luokkaa, jolloin heti aloitimme VENNY-kuntoutuksen pienryhmässä.

Katso M.Liisan tapausesimerkki tästä>>

Konkreettisten harjoitusten avulla luodaan siis VENNY:ssä pohjaa kieliopin avulla esitettävien suhteiden ymmärtämiselle. Konkreettinen käsin tekeminen seuraa koko ajan yhä vaikeutuvina harjoituksina teoreettisten harjoitusten rinnalla. Kuntouttava opetus olisi luonnollisesti tehokkainta, jos se painottuisi jo alkuopetukseen ja olisi siis laajempia ongelmia ennalta ehkäisevää, mutta toisaalta selkeästi myös jo mahdollisia olemassa olevia ongelmia korjaavaa. Myös varhaiskasvatuksen puolella voitaisiin jo tehdä paljon asian eteen.

Hanna tekee VENNY-harjoituksia sekä VENNY 2 -kirjan tehtäviä pöydän ääressä.

 

 

 

 

 

Mitä tapahtuu, kun lapsen maailma saa uuden ”järjestelmällisen luonteen”?

Systemaattiset ja vaiheittain etenevät visuaaliset (viivataso=> pintatason= >syvyystaso) hahmotusharjoitukset vahvistavat, mittaavat, luokittavat jne. ympäröivää maailmaa ja sen järjestystä antaen maailmalle järjestelmällisen luonteen.

Harjoitukset:
=> luovat lapsen maailmaan paremman järjestyksen (oikeat suhteet, mitat, muodot, luokat)
=> opettavat lasta ikään kuin tunnistamaan ja tuntemaan ”liikennemerkit” ja ”liikennevalot” ja niiden noudattamiseen liittyvät säännöt
(simultaanisynteesin vahvistuessa, keskittymisen ja tarkkaavaisuuden sekä oman toiminnanohjauksen parantuessa, luetun, kuullun, nähdyn ymmärtämisen lisääntyessä jne.)
=> vahvistavat oman minän ja ympäröivän maailman sekä näiden keskinäisen suhteen hallintaa
=> lisäävät elämän hallinnan tunnetta, koska maailma saa yhä jäsentyneemmän ja järjestäytyneemmän luonteen
=> parantavat lapsen kognitiivista suoriutumista monissa kouluaineissa ja monilla eri oppimisen alueilla
=> vahvistavat lapsen itsetuntoa ja emotionaalista hyvinvointia
=> parantavat lapsen sosiaalista vuorovaikutusta ja kanssakäymistä
=> parantavat lapsen ja hänen läheistensä kokonaisvaltaista hyvinvointia
=> vahvistavat oppilaan yleistä loogista päättelyä ja ongelmaratkaisukykyä, koska visuaalisilla hahmotustaidoilla on selkeä yhteys yleiseen
älylliseen ajatteluun

Nuorten kehitysriskejä koskevien tutkimusten mukaan kouluepäonnistuminen on kaikkein voimakkaimmin yhteydessä myöhempään heikkoon sosiaaliseen selviytymiseen ja mielenterveysongelmiin. Epäonnistuminen on yhteydessä koulutusuran katkeamiseen, epäsosiaaliseen kehitykseen, päihteiden ja huumeiden väärinkäyttöön, työttömyysuhkaan ja moneen muuhunkin ongelmaan. Psykologisista seuraamuksista selvimmin on havaittu heikko itsetunto ja masentuneisuus. Merkittävää on, että syrjäytyminen voi alkaa jo koulun aloitusvaiheessa osaamattomuudesta. Jos lapsen tai nuoren tilannetta ei ymmärretä, oppimisen vaikeudet uhkaavat lapsen tai nuoren tulevaisuutta vaikuttamalla mm. hänen omanarvontuntonsa muodostumiseen.

Resurssien yhä vähetessä edellytetäänkin kouluilta uudenlaisia taitoja oppimisvaikeuslasten ja -nuorten ohjaamiseksi ja auttamiseksi.

Kyse on lapsen tai nuoren kohdalla korjaamattomana hänen koko tulevaa elämäänsä merkittävästi vaikeuttavasta ja syrjäytymisriskiäkin aiheuttavasta ongelmasta. Sen hoitamiseen ja korjaamiseen on kuitenkin nyt auttamiskeino, jonka saattaminen kaikkien visuaalisista hahmotusvaikeuksista kärsivien lasten ja nuorten avuksi, on menetelmän tärkein tavoite.

MAIJA KOIVULA
FK, erityisopettaja
Kirjoittaja on visuaalisten hahmotusvaikeuksien kartoitus- ja kuntoutusmenetelmä VENNYn kehittäjä. Menetelmä on tulosta yli
kahdenkymmenen vuoden taustatutkimuksesta sekä vuosikymmenten intensiivisestä opetustyöstä lasten ja nuorten parissa.

Kirjoitus on julkaistu myös Matemaattisten Aineiden Opettajien Liiton Dimensio-lehdessä 2/2016.

Maija Koivula

Venny 2

Oppimisvaikeuksien kuntoutus visuaalisten harjoitusten avulla

VENNY 2 on visuaalisten hahmotusvaikeuksien kuntoutukseen ja korjaamiseen tarkoitettu laaja sekä harjoituskirja että samalla ohjaajan käsikirja, jossa alkusivuilla opastetaan, miten visuaalisia hahmotusvaikeuksia voidaan kuntouttaa. VENNY-harjoituksilla on myös kokonaisvaltaista älyllistä suorituskykyä vahvistava vaikutus.

Tilaa tästä VENNY 2>>