Hae verkkokaupasta

Kirjaudu
sisään

Kirjaudu sisään
Ostoskori

Ostoskori

Lisää tilausnumerolla:

Liity jäseneksi

Unohdin salasanani

Sähköpostiosoite

Salasana




Leikki-ikäisen maailma täyttyy uuden oppimisesta

Lue ote Minna Huotilaisen Näin aivot oppivat -kirjasta:


Leikki-ikäisen lapsen aivoissa tapahtuu todella paljon. Jotta hermoyhteydet lihaksista aivoihin, aivoista lihaksiin ja eri aivoalueiden välillä voivat vahvistua, niitä täytyy käyttää. Näin lapsi todella tekee: hän harjoittelee motorista toimintaa ja vahvistaa yhteyksiä. Eri aistikanavien alueella yhteydet kohti aivoja vahvistuvat tekemällä, katsomalla, kuulemalla, haistamalla, maistamalla ja tunnustelemalla.

Kaikkeen tähän lasta ohjaa luontainen uteliaisuus, ja oppiminen on lapselle luonnostaan palkitsevaa. Tästä pitää huolen aivojen palkkiojärjestelmä, joka palkitsee lapsen hyvänolontunteella joka kerta, kun hän harjoittaa tutkijan työtään. Aivot on rakennettu oppimisen, tutkimisen ja kokeilemisen ympärille, sillä jos leikki-ikäinen olisi passiivinen, aivojen kehitys olisi paljon hitaampaa.

Pieni lapsi on myös luontainen oppija. Vauvaiän altistusoppimista on vielä jäljellä, mutta mukaan kuvioihin on tullut aivan uusi oppimisen tapa: yrittämisen ja erehtymisen kautta oppiminen. Leikki-ikäinen lapsi kokeilee kaikkea, mitä hän näkee. Kun vanhempi puhuu puhelimessa, lapsi nappaa pöydältä kaukosäätimen ja puhuu siihen vanhempansa äänenpainoja ja liikkeitä matkien. Kun lapsi
näkee vanhemman ottavan piirongin laatikosta kynän ja paperia, hän haluaa sellaiset itsekin ja matkii vanhempansa kirjoittamista.

Aivojen peilisolujärjestelmä on erittäin aktiivinen oppimisen työkalu pienen lapsen aivoissa. Peilisoluverkosto mallintaa koko ajan muiden ihmisten tekemistä sekä yksittäisten liikkeiden tasolla — miten käsi ojentuu kohti teekuppia — että myös liikkeen tarkoituksen tasolla — aikuisen suunnitelmissa on käyttää teekuppia teen juomiseen.

Anna lapsen nähdä konkreettisia toimia


Peilisoluverkoston avulla lapsi jäsentää maailmaa ympärillään. On tehokasta oppimista, että lapsi näkee aikuisten ja muiden lasten tekevän konkreettisia asioita: haravoivan pihaa, kastelevan kukkia, täyttävän tiskikonetta ja harjaavan hampaita. Kaikesta tässä arjessa tapahtuvasta tekemisestä, sen näkemisestä ja itse kokeilemisesta muodostuu lapsen ensimmäinen liikevarasto, jota lapsi oman tekemisen ja kokeilun kautta ryhtyy tarkentamaan ja laajentamaan.

Pieni lapsi ei luovuta


Leikki-ikäisen lapsen oppiminen on sitkeää. Hän yrittää uudelleen ja uudelleen. Kun lapsi huomaa noin vuoden ikäisenä, että hänen on mahdollista päästä itse kävelemään, harjoittelu jatkuu lähes koko hereilläoloajan. Lapsi yrittää, horjahtaa, kaatuu, satuttaa itsensä ja itkee lohduttomana — ja yrittää uudelleen. Kymmeniä tai satoja kaatumisia myöhemmin oppiminen on edennyt paljon. Kävelemään oppiminen vaatii tuhansien tuntien harjoittelua, johon sisältyy satoja kaatumisia ja itkuun purskahduksia.

Oppiminen on kuitenkin luonnostaan niin palkitsevaa, etteivät vastoinkäymiset lannista. Vertaapa tätä oppimistilannetta mielessäsi siihen tilanteeseen, kun aikuiselle lonkkaleikkauspotilaalle kerrotaan, että kävelyn kuntoutukseen on varattava useita kuukausia. Aikuisesta tämätuntuu aikamoiselta panostukselta: monen kuukauden treeni, joskus kivuliaskin, vain siksi että pääsee jälleen kävelemään.

Kävelemään opetteleva lapsi ei ajattele näin, vaan häntä ohjaa tarve oppia, ja palkintona on oppimisen ilo. Oikeastaan näyttää siltä, että hän etsii yhä vaikeampia haasteita. Kävelemään oppinut lapsi ei tyydy enää tasaiseen alustaan vaan tahtoo kävellä myös metsässä juurakoiden ja kivien epätasaiseksi tekemällä maalla. Hän tahtoo kiivetä ja oppia juoksemaan. On ihanteellista, jos leikki-ikäisen lapsen ympäristö tarjoaa tällaisia haasteita ja mahdollisuuksia oppia yhä taitavammaksi oman kehonsa käytössä niin sisällä kuin ulkonakin.

Lähde: Minna Huotilainen — Näin aivot oppivat (PS-kustannus, 2019)

Lähde mukaan aivotutkimuksen jännittävään palapelin kokoamiseen!


Aivotutkimus on viime aikoina kehittynyt suurin harppauksin, ja nykyään sitä voidaan soveltaa myös kasvatustieteen alueella.

Näin aivot oppivat -kirjan luettuasi et enää katso pientä lasta samoin silmin, vaan ajattelet varhaiskasvatusta, oppimista ja sen menetelmiä myös uudesta, aivotutkimuksen näkökulmasta käsin.

ILMESTYY 24.1.

Minna Huotilainen Educassa lauantaina Visio-lavalla klo 14.45!

TILAA TÄSTÄ.

Chat - Asiakaspalvelija on paikalla

  • Hei, miten voin auttaa? Kirjoita kysymyksesi alla olevaan laatikkoon ja paina lähetä.