Tweet

Tunnekaappaus päiväkodissa

Ote Tunneäly varhaiskasvatuksessa -kirjasta:

Meillä kaikilla elää aivoissamme pieni kivikautinen ihminen, jota emme saa sieltä koskaan pois. Tunneälyn kehittämisessä pyritään pitämään tämä joskus hyvinkin kiukkuinen ukkeli sille kuuluvalla paikalla ja rauhoittamaan sen tarvetta puuttua joka asiaan.

Tunnereaktiomme voivat vaihdella lähes huomaamattomasta äärireaktioihin. Miellyttävät ja epämiellyttävät tunteet kuuluvat synnynnäisesti aivoihimme ja kertovat valtavan tärkeitä asioita, jos vain suostumme kuulemaan.

Usein koemme, että ikävätkin asiat on pakko puskea läpi esimerkiksi sosiaalisuuden vuoksi:
• Ystävien kanssa on pakko juoda vielä yhdet, jotta on hyväksytty porukkaan.
• Työviesteihin on pakko vastata välittömästi, jotta ei anna huonoa kuvaa itsestä.
• Sosiaaliseen mediaan on jaettava fantastisia kuvia, jotta kokee olevansa huomattu.

Siedämme valtavan paljon enemmän turhaa työtä kuin tunnetta omasta huonommuudesta, syyllisyyttä tai pelkoa syrjäytymisestä.

Saatamme joissain tapauksissa käyttäytyä kontrolloimattomalta tuntuvalla tavalla. Daniel Goleman puhuu tunnekaappauksesta, jossa ihminen ajautuu selittämättömiin ylilyönteihin toiminnassaan. Kun raivo ottaa vallan negatiivisessa tunnekaappauksessa, aivot kokevat tilanteen niin uhkaavaksi, että kivikautinen ukkelimme päättää hoitaa tilanteen kokemuksen syvällä rintaäänellä.

Siksi emme kykene käyttämään niitä aivojen osia, jotka ovat kehittyneet evoluutiossa nykyisen hyväksytyn sosiaalisen käytöksen normeiksi. Kun tiimipalaverissa kiehuu yli ja tulee lähdettyä ovet paukkuen ulos tai eteisessä päätyy nakkaamaan kiukuttelevan lapsen kumisaappaat seinään, on kyse negatiivisesta tunnekaappauksesta: jostain asiasta tulee niin kipeä tunne, ettei sitä kykene sietämään.

Lapsilla tämä on vielä ymmärrettävää aivojen kehittymättömyyden vuoksi, mutta aikuisilla se on valitettavasti merkki surullisesta
koodausvirheestä.

Tunnekaappaus käynnistyy tahtomatta

Aivojemme prosessit käynnistävät tahtomattamme tällöin äärimmäiset puolustusjärjestelmät toimintaan, vaikka emme itse ehdi edes ajatella, mitä tunnemme. Tunnekaappaukseksi voidaan toki ajatella myös itkuun purskahtaminen valtavan järkytyksen hetkellä.

Tunnekaappaus voi olla myös positiiviseen asiaan liittyvä, kuten nauru, jota ei vain saa loppumaan. Yksi yleisimmistä suurten tunteiden hetkistä päiväkodin arjessa on lasten tunnekaappaus — joko positiivinen tai negatiivinen.

Positiiviset tunteet paisuvat usein kollektiiviseksi tunnekaappaukseksi, kuten villiksi hulinaksi, kikatukseksi tai päättömäksi poukkoiluksi. Negatiivinen tunnekaappaus sen sijaan on yleensä yksittäistapaus. Hyvä asia on, että silmitön raivo ei tartu toiseen lapseen yhtä herkästi kuin riemu.

Lapset tunnistavat tunneälyllään ja vertaiskulttuurin erityispiirteitä ymmärtämällä, että toveri on kontrolloimattomassa tilassa, joka ei ole henkilökohtaista. Vaikka toisen reaktio olisi epäreilu hyökkääminen, muut lapset ottavat sen yleensä vastaan rauhallisesti.

Harvoin kaksi lasta ajautuu yhtä aikaa aggressiiviseen tunnekaappaukseen. Fyysiseen yhteenottoon johtavat tunnekaappaukset ovat useimmiten valtataisteluita, joissa tavalla tai toisella hävinnyt osapuoli menettää itsehillintänsä. Tilanteen voittaja taas säilyttää päätöksentekokyvyn ja ymmärryksen toveria kohtaan.

Voittaja voi valita hillityn puolustautumisen, piiloutumisen, rauhoittelun tai muun lasten vertaiskulttuurille tyypillisen tavan tai koettaa saada aikuista tukemaan vertaista tunteessaan.

Tunnekaappauksessa olevan lapsen on vaikea tilanteessa tunnistaa tunteitaan. Aikuiset auttavat lapsia valitettavan harvoin tunnistamaan tunteitaan negatiivisen tunnekaappauksen yhteydessä.

Tämä on huolestuttavaa, koska jos lapsi jää toistuvasti vaille tunnesäätelyn tukea aikuisilta, aivot kehittyvät reagoimaan aina ensisijaisesti vain alkukantaisimmilla osillaan tunneälyn sijaan.


Lähde: Mirja Köngäs:
Tunneäly varhaiskasvatuksessa
(PS-kustannus, 2019)

LUE LISÄÄ kirjasta Tunneäly varhaiskasvatuksessa:

Olemme kaikki saaneet neurologisessa lottoarvonnassa voiton nimeltä tunneäly. Tuon potin arvoa mitataan jo varhaislapsuudessa. Tutustu kiehtovaa tietoa sisältävään kauden kirjaan!

Kirjasta opit
• tietämään lapsen käytöksen neurologiset syyt
• ymmärtämään miksi oma tasapainoisuutesi on avain lapsen kanssa toimimiseen
• tiedostamaan millainen on kunkin lapsen tunneälyprofiili
• tunnistamaan tilanteet, joissa lapset käyttävät tunneälyn eri osa-alueiden taitoja
• tietämään, miten voit tukea lapsia suunnitelmallisesti

TILAA TÄSTÄ.