Tweet
TUNNETAITOJEN ELOKUU: Minivinkkejä varhaiskasvatukseen!
Osa 1/2
HYMYILE: Tutkimusten mukaan aikuiset hymyilevät päivässä keskimäärin vain parisenkymmentä kertaa. Meillä on siis paljon parantamisen varaa, jotta pystymme perusteellisesti käyttämään hyväksi kaiken sen hyvän, jota hymyilemällä voimme saada aikaan. Hymyileminen vahvistaa ihmissuhteita ja lisää hyvää ilmapiiriä. Siispä hymyile tänään!Lähde: Eliisa Leskisenoja — Positiivinen pedagogiikka varhaiskasvatuksessa
PUHUKAA ITSELLENNE KAUNIISTI: Mieti hetki, miten puhut itsestäsi. Onko puheen sävy negatiivista vai kannustavaa? Ole tarkkana, niin hetkinä, kun huomaat, että puhut erityisen ankarasti itsellesi. Pysähdy tutkimaan tilannetta: miksi ja millaisissa tilanteissa näin yleensä tapahtuu? Kun tunnistat hetken, jolloin näin tapahtuu, voit yrittää muuttaa sisäistä puhettasi.
Lähde: Laura Hannola, Julia Isoniemi, Johanna Kalliomäki, Linda Rautanen, Laura Rönnholm, Riina Salmivalli — Ruuhkavuosiopas
KUUNNELKAA MERI MINUSSA -ÄÄNITE: Harjoitus tehdään makuuasennossa. Keskustelun tueksi kysymyksiä harjoituksen jälkeen:
• Millaisia kokemuksia tai havaintoja harjoitus toi?
• Millaista omaa hengitystä oli havainnoida? Missä kehon osissa voitiin huomata hengityksen
liike?
• Millainen säätila itsessä vallitsi? Huomattiinko siinä muutosta harjoituksen aikana?
Kuunnelkaa tästä.
Lähde: Kirsi Sjöblom — Pikkumulperi ja pienet suuret tarinat
LÄHTEKÄÄ LUONTOON: Luonnossa pulssi tasaantuu, stressioireet lievittyvät ja aivot saavat tarvitsemaansa happea. Luonto rauhoittaa, mutta siellä voi harjoitella myös tärkeitä leikkimisen taitoja.
Lähde: Maaretta Tukiainen — Hyvän mielen vuosi
KIITOLLISUUDEN OPETTELU: Kiitollisuutta voi opetella, ja harjoittelu tekee mestarin tässäkin asiassa. Mitä varhaisemmin lasta ohjataan huomaamaan omassa elämässään olevia hyviä asioita ja osoittamaan kiitollisuutta muita ihmisiä kohtaan, sitä vankemman perustan kiitollinen käyttäytymismalli saa.
Lähde: Eliisa Leskisenoja — Positiivinen pedagogiikka varhaiskasvatuksessa
KIUSAAMISESTA KESKUSTELEMINEN: Lasten kanssa on tärkeää pohtia, mistä kiusaaminen johtuu. Lasten oivalluksia kiusaamisesta kannattaa kirjata muistiin, jotta ne eivät pääse unohtumaan. Usein lapset tuovat keskusteluun seikkoja, joita me aikuiset emme syystä tai toisesta tunnista.
Lähde: Avril McDonald — Jukka Hukka ja kirjava takki (tehtävät kirjassa Liisa Ahonen)
PERUSTELE SÄÄNTÖJÄ: Lapselle samojen sääntöjen perustelu saattaa tuntua joskus turhauttavalta ja vastemieliseltä. Se on kuitenkin äärimmäisen tärkeää, koska perustelemalla autat lasta kehittymään joustavammaksi ja turhautuminen alkaa molemminpuolin hiljalleen vähetä.
Lähde: Liisa Ahonen — Haastavat kasvatustilanteet
KANA KOT KOT— ANTEEKSI PYYTÄMISEN HARJOITTELU: Hauska tunnetaitoleikki! Kaikki leikkijät ovat kanoja. Kanat ovat syömässä lounasta ja nokkivat maasta jyviä ja kulkevat takaperin. Kasvot pidetään lähellä maata. Kun pyrstö törmää toiseen kanaan, kanat kurkistavat jalkojen ali toisiaan ja sanovat kot-kot. Tällä tavoin he pyytävät kanojen kielellä anteeksi ja jatkavat matkaa nokkien jyviä.
Lähde: Kirsi Liuska, Tiina Turunen — Häijyherneitä ja lempeyslientä
VILJELE MAAGISTA VIELÄ-SANA: Kun lapsi tuskailee, ettei osaa jotain asiaa, mene kärppänä paikalle: ”Et ehkä osaa vielä, mutta pian osaat!”
Lähde: Eliisa Leskisenoja — Positiivinen pedagogiikka varhaiskasvatuksessa
HULLUTELLAAN HUUMORILLA: Uskalla heittäytyä, hassutella ja hyödyntää huumoria. Naurulla on valtava positiivinen voima. Se nostattaa tunnelmaa ja tartuttaa hyvää mieltä ympärillä oleviin ihmisiin. Nauru on sosiaalista liimaa ja lähentää ihmisiä toisiinsa.
Lähde: Eliisa Leskisenoja — Positiivinen pedagogiikka varhaiskasvatuksessa
TARJOA MAHDOLLISUUS AVULIAISUUTEEN: Lapsi peilaa auttamisen aloitteita ja jäljittelee niitä omassa toiminnassaan jo hyvin varhain. Avuliaisuus ja hyväntahtoituus tarvitsevat kuitenkin tilaisuuksia päästäkseen vahvistumaan. Tarjoa lapselle mahdollisuus auttaa.
Lähde: Lotta Uusitalo-Malmivaara — Positiivisen psykologian voima
KOHDATKAA ILAHTUNEESTI: Muistatko jonkin tilanteen, kun joku on selvästi ollut ilahtunut nähdessään sinut? Miltä sinusta silloin tuntui? Kohdatkaa päivän aikana mahdollisimman moni ihminen ilahtuneesti. Ilahtunut kohtaaminen on keino herätellä iloa itsessä. Sen vaikutukset heijastuvat myös kohtaamiinne ihmisiin.
Lähde: Anuliisa Lahtinen, Jarkko Rantanen — Tunnetaidot opetustyössä
KUN KIUKUTTAA: Mieti keinoja, joilla voitte purkaa oikealla tavalla vihan tunnetta, kuten ilmapallojen puhaltaminen tai niiden puhkominen. Keksikää luovasti ja mielikuvitustanne käyttäen, mitä muita sallittuja keinoja vihan purkuun voisi löytyä.
Lähde: Arja Lundán— Konstit vähissä?
VOIMAKEINOT: Lapsen kanssa on hyvä käydä keskusteluja siitä, mistä toiminnoista voi olla apua silloin, kun joutuu kokemaan pettymyksiä tai muita koettelemuksia. Esimerkkejä tällaisista voimakeinoista voidaan laittaa näkyville kotiin. Feenikslintu sopii siihen hyvin. Tuhkasta uuteen elämään heräävä feeniks, jota joskus kuvataan resilienssin vertauskuvana, on monille tuttu Harry Potter -kirjoista. Tutustukaa feenikslintua koskevaan mytologiaan ja kiinnittäkää seinälle suuren feeniksin vartalo, johon voidaan valmistaa iso määrä komeita pyrstösulkia. Kuhunkin pyrstösulkaan kirjoitetaan jokin sellainen asia, joka voi olla avuksi elämän myrskyisinä aikoina, kuten ystävien kanssa puhuminen, juoksulenkille lähteminen tai vitsien kertominen. Uusia pyrstösulkia saa lisätä linnun pyrstöön aina, kun on löytynyt uusi keino oman toipumiskyvyn vahvistamiseksi.
Lähde:Eliisa Leskisenoja — Positiivisen pedagogiikan työkalupakki