Lapsi saattaa kokea jännittämisen nolona tai jopa vääränä tunteena.

Silloin tunne jää helposti piiloon, ja se alkaa painaa. Jännityksestä voi tulla näkymätön mutta raskas taakka, joka kiristää kehoa, sumentaa mieltä ja tekee rauhoittumisesta vaikeaa. Tämä voi vaikuttaa paitsi lapsen omaan osallistumiseen myös koko ryhmän yhteiseen toimintaan.



Tunne- ja vuorovaikutustaidot rakentavat siltoja

Jännittämisen lievittämisessä tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat avainasemassa. Kun lapsi oppii tunnistamaan ja sanoittamaan omia tunteitaan, ja kun hän näkee, että niitä kuunnellaan ilman kiirettä tai arvostelua, syntyy vahva kokemus välittämisestä. Se on kokemusta siitä, että minä saan olla minä, myös jännittyneenä. Tämä vahvistaa perusturvallisuutta ja oikeudenmukaisuuden tunnetta, jotka ovat keskeisiä jännityksen lieventämiselle.

Ryhmässä toimimisen taidoilla lievennetään jännittyneisyyttä

Jännityksen kanssa eläminen ja siitä oppiminen on prosessi, joka vaatii aikaa ja tukea. Ryhmässä toimimisen taidot, kuten toisten huomioiminen, kuunteleminen ja auttaminen, kehittyvät arjen tilanteissa, joissa lapsi kokee olevansa turvassa. Näitä taitoja on hyvä harjoitella erityisesti toiminnan alussa, mutta myös säännöllisesti läpi vuoden. Jännittäminen voi toimia tärkeänä oppimisen lähtökohtana: kun siihen suhtaudutaan hyväksyvästi ja lempeästi, siitä voi kasvaa silta osallistumiseen ja yhteyteen muiden kanssa.

Yhdessä eteenpäin, jännitystä ymmärtäen

Lapsen jännittäminen ei ole este vaan mahdollisuus — mahdollisuus oppia itsestä ja toisista, tunteista ja niiden säätelystä, välittämisestä ja yhteydestä. Aikuisina meillä on vastuu ja etuoikeus tukea lasta tämän tunteen kanssa. Kun teemme sen empaattisesti ja läsnä ollen, voimme auttaa lasta löytämään jännittämisen kauniin puolen: sen, joka kertoo, että elämässä tapahtuu jotain tärkeää.

Kysymyksiä, joilla kartoittaa lapsen jännittyneisyyttä:

1. Millaisissa tilanteissa tai paikoissa on vaikea rauhoittua paikalleen?
2. Millaisissa tilanteissa ja paikoissa paikalleen rauhoittuminen onnistuu paremmin?
3. Miten jännittämisen tai innostuksen tunne vaikeuttaa paikalleen rauhoittumista?
4. Miten jännittämisen tai innostuksen tunne helpottaa paikalleen rauhoittumista?
5. Mitkä asiat ja keinot auttavat rauhoittumaan? Hyviä rauhoittumiskeinoja ovat esimerkiksi rauhallinen hengittäminen, oma paikka, hiljaa oleminen, pysähtyminen, kuunteluun ja katseluun keskittyminen, se ettei koske toiseen, käsissä pyöriteltävä hiljainen lelu, aktiivityyny, hämärä valaistus, hiljainen musiikki, paino sylissä tai maadoittuminen alustaan.

Kun jännityksen saa käännettyä voimavaraksi, se voi johtaa onnistumisen kokemuksiin, iloon ja kasvuun.



Lähde: Merja Pellikka
Ilon timantit ja 119 muuta tapaa opettaa tunne- ja vuorovaikutustaitoja

Kirjan harjoitukset auttavat vahvistamaan esi- ja alkuopetusikäisten lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Kymmenen teeman alle kootut monipuoliset harjoitukset ohjaavat tutustumaan kehon ja mielen yhteyteen sekä toiminnan ja tunteiden taustalla vaikuttaviin emotionaalisiin tarpeisiin. Jokaiseen teemaan liittyy työskentelyä pohjustavia tunnekuvaharjoituksia, kehollisia mielikuvaharjoituksia ja kuvalliseen ilmaisuun liittyviä tehtäviä. Harjoitteita voi suorittaa pieninä tai suurina paloina vuoden läpi.

Tutustu kirjaan lisää