Toiminnallinen lukuhetki on paljon enemmän kuin kirjan lukemista ääneen. Kun lukeminen yhdistetään leikkiin, liikkeeseen ja vuorovaikutukseen, se edistää lapsen kielellisiä valmiuksia, keskittymiskykyä, vuorovaikutustaitoja ja sosiaalista kehitystä.



Kieli- ja kulttuuriopettaja Reetta Wirtanen, joka työskentelee useissa päiväkodeissa ja on ollut mukana kehittämässä toiminnallisia Oppi&ilo-tuotteita, korostaa lukemisen monipuolisia mahdollisuuksia varhaiskasvatuksessa.

Loruttelua ja ihmettelyä pienimpien kanssa

Jo vauvaikäisen kanssa on tärkeää katsoa kirjoja, lorutella ja ihmetellä kuvia yhdessä. Näin rakennetaan pohjaa lukemaan ja kirjoittamaan oppimiselle.
Aluksi lapsi ihastuu kuviin, alkaa osoitella niitä ja osallistuu yhteiseen tarkasteluun.

“Moni kasvattaja tukee tätä kehitystä kysymällä lapselta esimerkiksi, mitä koira sanoo tai missä koira on”, Wirtanen kertoo.

Lorujen rytmit ja riimit auttavat lasta hahmottamaan kielen sointia ja äänteitä, mikä taas mahdollistaa sanojen ja lauseiden rakentamisen.

Kun lapsi kasvaa, kiinnostus laajenee myös ympäristön kirjaimiin ja sanoihin — maitopurkeista katukyltteihin. Lukutaito rakentuu arjen pienten havaintojen kautta.

Wirtanen muistuttaa, että lukeminen on sijoitus lapsen tulevaisuuteen. Luettujen kirjojen määrä on suoraan yhteydessä lukutaitoon.

Hän viittaa Lue lapselle -kampanjassa mainittuun tutkimukseen, jonka mukaan lapset, joille luetaan, ovat kolmivuotiaina kuulleet jopa 20 miljoonaa sanaa enemmän kuin ne, joille ei lueta.

“Lukemisen voi aloittaa jo pienten vauvojen kanssa kuvakirjoja tutkimalla. Lorujen ja liikkeiden yhdistäminen tekee hetkestä yhteisen ja kehittää kieltä tehokkaasti”, Wirtanen kuvaa.

Moniaistisuus tukee oppimista ja keskittymistä

Lapset innostuvat luonnostaan elämyksellisyydestä ja leikistä. Kun lukeminen on aktiivista ja moniaistista, se tukee muistia, keskittymistä ja motivaatiota.

“Eihän se ketään viritä, jos on vain passiivisena vastaanottajana. Lapselle leikki on luontevin tapa oppia uusia asioita”, Wirtanen toteaa.

Moniaistisuutta voi lisätä helposti ottamalla lukuhetkeen mukaan kirjaan liittyvän esineen tai toiminnan.

Jos kirja kertoo autoista, voidaan samalla tarkastella erivärisiä autoja tai laskea niiden määrää.

Luukku-, kosketus- ja ääninappikirjat tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia moniaistiseen oppimiseen.

“Esimerkiksi Kukkuu eläimet! -kirjassa lapsi voi kurkkia luukkujen taakse ja tunnustella pintoja. Minun päiväni -kirjassa puolestaan kuunnellaan sanoja ja pohditaan arjen tapahtumia yhdessä”, Wirtanen kertoo.

Motoriset elementit tukevat eläytymistä tarinaan.
Kun pupu kirjassa hyppii, lapsi voi näyttää, miten puput hyppivät. Kun tarinassa sataa, aikuiset voivat naputella “sadepisaroita” sormillaan lasten olkapäille.
Näin kieli, keho ja mieli yhdistyvät luontevasti.

Lukeminen kehittää keskittymistä, vuorovaikutusta ja tunneälyä

Lukeminen ei vahvista vain kielellisiä taitoja, vaan myös keskittymistä, tunneilmaisua ja vuorovaikutusta. Kun kirjan äärelle pysähdytään yhdessä, lapsi harjoittelee kuuntelemista, vuoron odottamista ja yhteistä keskustelua.

Lukuhetkestä tulee arvokas yhteinen kohtaamisen hetki, joka lisää läheisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Kirjan avulla lapsi voi käsitellä tunteita, oppia sanoittamaan kokemuksia ja ymmärtää erilaisia näkökulmia.

“Vuorovaikutteisuus on tärkeämpää kuin se, että kirja luetaan kerralla loppuun. Kirjaa saa keskeyttää ja pohtia yhdessä. Sen pariin voi palata myöhemminkin”, Wirtanen muistuttaa.

Kun lapsi oppii käyttämään sanoja, hän pääsee helpommin mukaan myös leikkeihin. Näin lukeminen tukee kaveritaitoja ja sosiaalista osallisuutta.

Kokeile näitä vinkkejä varhaiskasvatuksessa

1. Tee tarinasta leikki: Jatkakaa kirjan teemaa toiminnassa — esimerkiksi eläinkirjan jälkeen voidaan leikkiä eläintarhaa tai metsäretkeä.
2. Hyödynnä moniaistisuutta: Ota mukaan tarinaan liittyviä esineitä, ääniä ja liikkeitä.
3. Pidä kirjat helposti saatavilla: Luo ryhmään “lukupiste” tai kirjakori, josta lapset voivat valita teoksia vapaasti.
4. Lue sama kirja useasti: Toistuvuus tukee muistia ja sanavaraston laajentumista.
5. Keskustele ja pysähdy: Kysy lapsilta, mitä he ajattelevat ja arvelevat tapahtuvan seuraavaksi.
6. Yhdistä liike ja ääni: Käytä rytmiä, taputusta, laulua ja kehollisuutta — ne vahvistavat muistijälkiä ja iloa.

Vietämme juuri nyt Oppi&ilo-viikonloppua, tartu alehintoihin