Tilaa uutiskirjeemme – saat 10 %:n alennuskoodin verkkokauppaamme

Tutkimukseen perustuva kirja positiivisen pedagogiikan toimivista puolista

Kirjoittanut: Jutta Vainio - 25.8.2021

”Toimiva tiimityö vähentää lasten häiriökäyttäytymistä”, sanoo tutkija Samuli Ranta. Hän oli positiivisen pedagogiikan väitöskirjatutkimuksessaan kiinnostunut siitä, miten varhaiskasvatuksen opettajat tukivat lasten oppimismotivaatiota, oppijan myönteistä minäkäsitystä sekä myönteistä oppimisilmapiiriä ja sosiaalisia suhteita päiväkodissa. Tähän tutkimukseen perustuen ilmestyy nyt kirja Kasvun juuret. Tutkimuksessa kävi ilmi, että aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet luovat toiminnan pohjan ja rakenteet.

Hyvässä oppimisympäristössä viihtyvät sekä lapset että työntekijät. Tärkeää olisi tiimin kanssa yhteistyössä pyrkiä luomaan sellaista lapsen tarpeisiin perustuvaa oppimisympäristöä, jossa myös työntekijät itse viihtyvät. Hyvässä oppimisympäristössä on turvallista toimia ja kaikki tunteet ovat sallittuja. Siellä arvostetaan toisia ja koetaan paljon iloa sekä muita positiivisia tunteita. Kirjassa eräs opettaja sanookin:

”Naurun määrä päivän aikana voisi olla yksi ihan hyvä mittari.”

Samulin tutkimuksessa hahmottui myös muita tärkeitä tekijöitä, ja sisällöistä puhutaan kirjassa yleisesti varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen positiivisena pedagogiikkana (VEPP). Muita tärkeitä tekijöitä ovat opettajan suhde lapseen, positiiviset oppimiskokemukset, lapsen autonomian tukeminen ja lasten vuorovaikutussuhteet. Kirjassa pureudutaan näihin viiteen tekijään käytännön tasolla ja niistä muodostetaan jatkuvan kehittämisen kehä.

”Kirjan lopussa on liitteenä arviointityökalu, jonka avulla pystyt arvioimaan omaa toimintaasi. Työkalu havainnollistaa, kuinka voit tukea lapsen oppimista ja hyvinvointia ja kehittää toimintaasi hyödyntäen VEPP:n jatkuvan kehittämisen kehää”, avaa Samuli kirjansa sisältöä.

Positiivinen pedagogiikka voidaan määritellä yhdeksi positiivisen psykologian suuntaukseksi, jossa positiivisen psykologian tutkimustietoa pyritään hyödyntämään opetus- ja kasvatustehtävässä. Vaikka positiivinen pedagogiikka on kantava ajatus Samulin kirjassa ja se voi antaa opettajalle apuvälineitä, täydellinen se ei ole, kuten ei ole mikään muukaan teoria. ”Käsitteeseen juuttumisen sijaan toivon, että kirjani antaa apuvälineitä siihen, kuinka pedagogista työtä päiväkodissa voisi kehittää”, hän täsmentää.

Kirja on omistettu kaikille varhaiskasvatuksen ammattilaisille, joiden tekemällä työllä on todella vaikutusta. ”Kaikki ei tunnu aina tärkeältä, mutta pienilläkin teoilla on suuri merkitys”, tiivistää Samuli.

KT SAMULI RANTA on Itä-Suomen yliopistossa työskentelevä yliopistotutkija, joka on aktiivisesti ottanut kantaa varhaiskasvatuksen ongelmakohtiin ja haluaa olla mukana kehittämässä varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa.

TULE MUKAAN ILMAISEEN WEBINAARIIN — PAIKKOJA RAJOITETUSTI:
VEPP-kehä lapsen myönteisen kasvun ja oppimisen tukena
Keskiviikkona 8.9.2021 klo 18—19
ILMOITTAUDU TÄÄLLÄ:
www.varhaiskasvatuksentietopalvelu.fi/koulutukset

KUVA: Marko Junttila

Artikkelin avainsanat:

tutkimus, positiivinen pedagogiikka, ammattikirjat, haastattelu, koulutukset

Arkisto:

2021

Chat - Asiakaspalvelija on paikalla

  • Hei, miten voin auttaa? Kirjoita kysymyksesi alla olevaan laatikkoon ja paina lähetä.