Lapset haluavat leikkiä, liikkua ja touhuta! Liikkuminen on lapselle luontainen tapa toimia, tutkia ympäristöään ja oppia uutta. Silti arjen käytännöt niin perheissä, varhaiskasvatuksessa kuin koulussakin saattavat huomaamatta rajoittaa lasten liikkumista. Aikuiset ovat toisinaan jopa hämmästyttävän kekseliäitä hillitsemään lasten liikkumisen halua. Näin sanoo Arja Sääkslahti uudessa kirjassaan Liikunta varhaiskasvatuksessa.



Lasten arki on muuttunut

Ympäröivä maailma ja samalla lasten elinolosuhteet muuttuvat jatkuvasti. Digitaalisuuden lisääntyminen on muuttanut lasten ja perheiden arkea tavalla, joka näkyy myös lasten liikkumisessa ja motorisessa kehityksessä.

Muutos on herättänyt niin tutkijoiden kuin kasvattajienkin huomion. Samalla keskusteluun on noussut perustavanlaatuinen kysymys lasten oikeuksista. Toteutuuko tällä hetkellä jokaisen lapsen mahdollisuus liikkua, leikkiä, oppia itselleen ominaisella tavalla ja kasvaa omaan potentiaaliinsa?

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikkumista koskeva tutkimustieto on lisääntynyt. Sen pohjalta on laadittu kansallisia ja kansainvälisiä suosituksia lasten hyvinvoinnin tukemiseksi. Tutkimustieto auttaa ymmärtämään, millaisilla arkisilla ratkaisuilla aikuiset voivat joko edistää tai huomaamattaan vähentää lasten liikkumista.

Vapaa leikki saa lapsen liikkeelle

Tutkimuksissa on havaittu, että lapset ovat fyysisesti aktiivisempia silloin, kun heillä on mahdollisuus vapaaseen ja omaehtoiseen leikkiin. Myös ympäristöllä on merkitystä: paljon ulkona leikkivät lapset ovat fyysisesti aktiivisempia kuin lapset, jotka viettävät vastaavan ajan sisätiloissa.

Ohjatuissa tilanteissa saattaa käydä päinvastoin. Aikuisten suunnittelema toiminta saattaa sisältää paljon odottamista ja paikallaanoloa, vaikka tarkoituksena olisi tarjota lapselle mielekästä tekemistä. Liikuntakasvatuksessa katse kannattaa suunnata koko päivään.

Kuinka paljon lapsella on mahdollisuuksia liikkua?
Saako hän juosta, kiipeillä, hyppiä, tasapainoilla, kokeilla ja keksiä itse?
Entä millaisia turhia liikkumisen esteitä aikuisten luomat säännöt, toimintatavat tai ympäristö tuottavat?

Liikuntakasvatus tukee koko lapsen kehitystä

Liikkumisen merkitys ulottuu fyysistä kuntoa ja motorisia taitoja laajemmalle. Liikunta tukee lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä sekä tarjoaa mahdollisuuksia myös sosioemotionaalisten taitojen harjoittelemiseen.

Liikunnan avulla lapselle luodaan edellytyksiä omaksua fyysisesti aktiivisia toimintatapoja sekä terveyteen ja päivittäiseen hyvinvointiin liittyviä tietoja, taitoja ja asenteita. Samalla voidaan harjoitella esimerkiksi yhdessä toimimista, oman vuoron odottamista, onnistumisten ja pettymysten kohtaamista sekä omien taitojen ja vahvuuksien tunnistamista.

Aikuisella on tärkeä tehtävä mahdollistajana

Kasvattajan tehtävä on luoda olosuhteita, joissa lapsi pääsee liikkumaan. Tämä edellyttää kykyä havainnoida sekä yksittäistä lasta että koko lapsiryhmää. Millaiset motoriset taidot lapsella jo ovat? Mitä hän harjoittelee juuri nyt? Millaiset tehtävät innostavat häntä? Tarvitseeko hän rohkaisua, enemmän haastetta vai erilaisen tavan osallistua?

Hyvä liikuntakasvatus huomioi lapsen kehitysvaiheen ja tarjoaa riittävästi mahdollisuuksia kokeilla, harjoitella ja onnistua. Liikkumisen ei tarvitse rajoittua liikuntasaliin tai ennalta suunniteltuun liikuntahetkeen. Fyysistä aktiivisuutta voidaan rakentaa osaksi tavallista varhaiskasvatuspäivää, leikkiä ja erilaisia oppimistilanteita.

Tutkimustiedosta käytännön toimintaan

Liikunta varhaiskasvatuksessa -kirjassa tarkastellaan liikunnan ja lapsen kehityksen välisiä yhteyksiä sekä sitä, millaisilla käytännön tehtävillä, leikeillä ja toiminnoilla kasvattaja voi tukea lapsen eri kehityksen osa-alueita.

Kirja avaa myös sitä, millaisilla didaktisilla ratkaisuilla opettaja voi luoda lapsiryhmälle ja yksittäisille lapsille mielekkäitä mahdollisuuksia fyysisesti aktiiviseen toimintaan. Teoksen liitteisiin on koottu tiivistelmät lasten liikuntakasvatuksen tavoitteista sekä esimerkkejä eri ikäryhmille soveltuvista, kehitystä tukevista sisällöistä. Ne toimivat varhaiskasvattajan pikatyökaluna sopivien liikuntasisältöjen valinnassa.

Uudistetussa painoksessa on huomioitu uusin tutkimustieto, varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset sekä uudet liikuntasuositukset. Mukana on lisäksi tietoa lasten taitojen havainnoinnista ja arvioinnista sekä esimerkkejä kehitystä tukevista liikuntaohjelmista.

Teoksen parina toimii Vuosi leikin varjolla, joka vie ajatukset käytäntöön liikunnallisten leikkien avulla.

Hyvää liikuntakasvatusta on jo se, että muistamme jokaisella lapsella olevan luontaisen halun liikkua ja että mahdollistamme liikkumisen.

Lähde: Arja Sääkslahti
Liikunta varhaiskasvatuksessa



Tutustu kirjaan lisää

Tutustu myös Vuosi leikin varjolla -kirjaan