Musiikki varhaiskasvatuksessa ei tarkoita tarkkaa suunnitelmaa, valtavaa soitinvalikoimaa tai edes erityistä laulutaitoa. Musiikki voi kulkea mukana pitkin päivää esimerkiksi pukemisessa, siirtymissä, leikissä, liikkumisessa ja rauhoittumisessa.

— Haluaisin sanoa kaikille, että ei ole väliä osaatko laulaa tai miten laulat, kunhan laulat. Ne hyödyt mitkä vuorovaikutukselle syntyy, eivät ole riippuvaisia siitä, minkälainen laulutaito on, musiikkipedagogi ja Musiikkihuone Huvinan perustaja Pauliina Ruokari rohkaisee.



Pauliina Ruokari kannustaa ottamaan musiikin luontevaksi osaksi lasten arkea. Laulaminen, loruttelu, rytmittely ja musiikin mukana liikkuminen tukevat monia taitoja yhtä aikaa.

— Arkeen voi lisätä musiikkia pienilläkin jutuilla: lisää laulu sinne ja loru tänne, ja liiku lapsen kanssa musiikin tahtiin, Ruokari vinkkaa.

Laulaminen harjoittaa myös kieltä

Laulaminen ja loruttelu ovat lapselle paljon muutakin kuin hauskaa yhteistä tekemistä. Niissä harjoitellaan monia samoja elementtejä, joita tarvitaan puheen tuottamisessa kuten rytmiä, äänenkorkeuden vaihtelua, artikulaatiota, hengityksen hallintaa ja suun motoriikkaa.

Ruokarin mukaan esimerkiksi paljon toistoa sisältävät laulut sopivat hyvin harjoitteluun. Aikuisen antama malli houkuttelee lasta jäljittelemään ääniä, rytmejä ja sanoja.

Musiikissa harjoittelu tapahtuu usein kuin huomaamatta. Lapsi ei ajattele harjoittelevansa puhetta tai keskittymistä. Hän laulaa, liikkuu ja leikkii.

Musiikki voi helpottaa päivän siirtymätilanteita

Musiikista voi tehdä myös konkreettisen pedagogisen työkalun. Sama laulu voi toistua esimerkiksi ennen ruokailua, pukemisen aikana tai päivälevolle siirryttäessä. Vähitellen tuttu sävelmä alkaa jo itsessään kertoa lapselle, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Ruokari nostaa esimerkiksi rauhallisen tuutulaulun keinoksi laskea päivän kierroksia. Vastaavasti vauhdikkaampi musiikki ja tanssiminen voivat antaa energiaa tilanteeseen, jossa sitä tarvitaan.

Mikään ei myöskään estä keksimästä lauluja itse. Siivousohjeen voi räpätä, pukemisesta tehdä laulun tai lasten nimet taputtaa rytmeiksi.

Musiikki saa näkyä koko kehossa

Lapselle musiikki on luontevasti myös liikettä. Rytmi houkuttelee hyppimään, keinumaan, taputtamaan, tömistämään ja tanssimaan.

Samalla voidaan harjoitella kehon hahmottamista, tasapainoa ja koordinaatiota. Musiikkiliikunnan ei tarvitse perustua valmiiksi määrättyihin liikkeisiin.

Musiikki tarjoaa myös väylän tunteiden ilmaisuun. Millaiselta iloinen musiikki tuntuu kehossa? Entä jännittävä, rauhallinen tai vihainen?

Ruokarin mukaan musiikki onkin paitsi oppimisen myös vuorovaikutuksen ja tunneilmaisun väline.

Ei ole väliä osaatko laulaa tai miten laulat, kunhan laulat

Monelle aikuiselle laulaminen muiden kuullen voi tuntua yllättävän suurelta kynnykseltä. Varhaiskasvatuksessa ei kuitenkaan tarvita esiintyjiä.

Ajatus on tärkeä myös lapselle. Kun aikuinen uskaltaa laulaa, soittaa, hassutella ja kokeilla ilman täydellisen suorituksen tavoittelua, hän näyttää samalla mallia siitä, että musiikista saa nauttia omalla tavallaan.

Jos laulaminen tuntuu vieraalta, alkuun pääsee pienemminkin. Musiikkia voi kuunnella yhdessä, rytmiä taputtaa tai satua lukiessa leikitellä äänen korkeudella, voimakkuudella ja rytmillä.

Musiikkikasvatuksessa tärkeintä on yhteinen ilo

Musiikkikasvatus ei siis tarkoita vain erillisiä musiikkituokioita. Se voi olla tapa rikastaa aivan tavallisia tilanteita. Musiikkia ei tarvitse suorittaa.

Laulakaa.
Lorutelkaa.
Rummuttakaa.
Tanssikaa.
Keksikää omia sanoja tuttuihin sävelmiin.

Antakaa lasten keksiä omia rytmejä ja näyttäkää itse mallia siitä, että musiikkiin saa heittäytyä.

6 helppoa tapaa lisätä musiikkia varhaiskasvatuksen arkeen

1. Keksikää siirtymälaulu.
Valitkaa esimerkiksi pukemiseen, käsienpesuun tai siivoamiseen oma lyhyt laulu.

2. Lorutelkaa lasten nimiä.
Taputtakaa nimet tavuittain ja kokeilkaa erilaisia rytmejä.

3. Tehkää musiikkipysähdyksiä.
Liikkukaa musiikin soidessa ja pysähtykää, kun musiikki lakkaa.

4. Perustakaa leluorkesteri.
Tutkikaa, millaisia ääniä tavallisista turvallisista esineistä syntyy.

5. Leikkikää äänenvoimakkuudella.
Laulakaa sama laulu ensin hiljaa kuin hiiret ja sitten voimakkaasti kuin jättiläiset.

6. Yhdistäkää musiikki tunteisiin.
Kuunnelkaa erilaisia musiikkeja ja pohtikaa, millaisia mielikuvia, liikkeitä tai tunteita ne herättävät.

TUOTESUOSITUKSET: